Sähkön hinta ja asiakastyytyväisyys 

EPSI Ratingin tekemän Sähkön vähittäismyynti 2016 –tutkimuksen mukaan sähköyhtiöiden asiakkaat kokevat sähköyhtiöt kilpailukykyisiksi ja että vastine rahalle on suhteellisen korkealla tasolla. Pienemmät sähköyhtiöt pärjäsivät vertailussa isompia toimijoita paremmin asiakastyytyväisyydessä. Pienemmiltä ja paikallisilta sähköyhtiöiltä myös odotetaan enemmän ja odotukset kohdistuvat erityisesti sähkösopimuksen sopivuuteen. Haasteita löytyy esimerkiksi markkinoiden muuttuvaan tilanteeseen mukautumisessa,  mutta erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet sähkösopimuksen laskutukseen ja siihen, miten syntyneiden kustannusten on koettu vastaavan sähkön käyttöä. Tuotelaatua on myös pidetty hyvänä. Kansainvälisesti tarkasteltuna, tyytyväisyys sähköyhtiöihin Pohjoismaisessa vertailussa on Suomessa korkea, ja EU:n sisällä Suomessa onkin yhdessä Ruotsin kanssa kuluttajien kannalta kilpailullisimmat sähkömarkkinat (Energiavirasto 2016).  

Sähköyhtiöitä kilpailutetaan – asiakasuskollisuuteen panostettava 

Hinta on edelleen tärkein syy sähköntoimittajan valinnassa, joten asiakastyytyväisyys on entistä kallisarvoisammassa asemassa sähköyhtiöillä. Joka neljännes tutkimukseen osallistuneista kertoo neuvottelevansa sähkösopimuksestansa ja mahdollisesti vaihtavansa sähköntoimittajaa. Reippaasti yli puolet vastaajista (63%) onkin saanut yhteydenottoja viimeisen puolen vuoden aikana jonkin muun kuin oman sähköyhtiön toimesta. Verkossa on tarjolla sähkön hintavertailusivustoja, ja sähköyhtiöiden kilpailuttaminen ja sähkön hintavertailu sekä lopulta sähköyhtiön vaihto on tehty nykypäivänä entistä helpommaksi. Asiakasuskollisuuden parantaminen ja asiakastyytyväisyyteen panostaminen nousevat nykypäivänä entistä tärkeämpään rooliin.  

Sähkön hinta on monien tekijöiden summa 

Vuoden 2016 sähkön vähittäismyyntitutkimuksessa selvisi, että tärkein syy sähköyhtiön valintaan kuluttajilla on sähkön edullinen hinta. Näiden jälkeen sijoille nousivat yhtiön paikallisuus ja yhteinen sähköntoimitus. Mahdollisuus vaikuttaa sähköstä syntyviin kustannuksiin on tullut helpommaksi asiakkaille, sillä he voivat tehdä valintoja sähkön tuotantomuotoihin ja sähkön käyttöön, joilla on vaikutusta syntyviin kustannuksiin. Kuluttajat voivat kilpailuttaa sähköyhtiöitä ja vertailla toimijoiden sähkön hintoja. Sähkön siirtohintaa ei kuitenkaan voida kilpailuttaa, sillä se on maantieteellisesti sidottu toimijoihin. 

Sähkölasku avattuna  

Sähkön hintaan vaikuttavat useat tekijät ja itse sähkölasku ei koostu vain sähkön hinnasta. Kuluttajien sähkölaskusta kolmannes koostuu sähkön myyntihinnasta, kolmannes sähkön siirtomaksuista ja loput veroista. Sähkön hintaan taas vaikuttaa esimerkiksi vesi-, tuuli-, ja aurinkovoiman saatavuus. Jos esimerkiksi halpaa vesivoimaa on tarjolla vähemmän, se voi nostaa sähkön tukkuhintaa (Maaseudun tulevaisuus 2016.) Muita sähköön vaikuttavia tekijöitä ovat säätilanteen lisäksi raaka-aineiden, kuten hiilen, hintakehitys ja kulutuksen ja tuotannon muutokset. Suomessa sähköverkon haltijat ja sähkön vähittäismyyjät tekevät itse päätökset hintoihin liittyvistä muutoksista (Energiavirasto). 

Sähkön siirtohinta 

Sähkön siirtohinta muodostuu sähkön siirron maksusta ja sähkön kulutukseen perustuvasta osasta. Siirtohinnan määrä vaihtelee myös vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan (Caruna.) Sähkön siirron perusmaksu ei ole sidonnainen asiakkaan sähkön kulutuksen määrään. Sähkön siirtohintaa ei voi kilpailuttaa, sillä sähköverkkoyhtiöt toimivat paikallisella alueellaan eikä useita verkkoja ole tehokasta rakentaa samalle alueelle.  

Siirtohinnan määräytyminen koostuu kustannuksista, joihin asiakkaan sähkön käytöllä ei ole vaikutusta, vaan ne ovat kuluja toiminnoista, joilla ylläpidetään asiakkaan sähkön saantimahdollisuutta. Siirtohinnan muutoksiin vaikuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon suunnittelu ja sen kunnossapito, kehittäminen ja uuden sähköverkon rakentaminen. Lisäksi sähkön siirron hintaan kuuluu vikojen korjaus, ympärivuorokautinen sähköverkon valvonta ja sähkön kulutuksen mittaus (Haapamäki 2013.)

Lähteet:
 

Lähteet:

Energiavirasto. Sähkön hintatilastot. Tilasto. Energiavirasto. Viitattu 09.05.2017. https://www.energiavirasto.fi/sahkon-hintatilastot

Hertsi, Anneli 2017. Sähkön hinta kääntyy nousuun vasta ensi vuosikymmenellä". Uutinen. Kauppalehti 13.9.2016. Viitattu 09.05.2017. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/teollisuus-saa-liian-aikaisin-sahkon-hintatukea/rNNrY6Lm

Energiavirasto 2016. Suomen sähkön vähittäismarkkinat EU:n kilpailullisimpia. Uutinen. Energiavirasto 9.11.2016. Viitattu 09.05.2017. https://www.energiavirasto.fi/-/suomen-sahkon-vahittaismarkkinat-eu-n-kilpailullisimpia

Haapamäki, Martti 2013. Mistä sähkön siirtohinta muodostuu? Mielipide. Ilkka. Julkaistu 08.11.2013. Viitattu 10.5.2017. https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/mist%C3%A4-s%C3%A4hk%C3%B6n-siirtohinta-muodostuu-1.1496766

Yle 2013. Maksu, jota et kilpailuta – kartta näyttää isot erot sähkön siirtohinnoissa. Uutinen. Yle 8.10.2013. Päivitetty 22.10.2013. Viitattu 10.5.2017. http://yle.fi/uutiset/3-6869685

Pasonen, Jukka 2016. Vesivaje nostaa rajusti sähkön hintaa, "voi olla järkeä sitoa hinta nyt". Uutinen. Maaseudun tulevaisuus. 02.11.2016. Viitattu 10.5.2017. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/vesivaje-nostaa-rajusti-s%C3%A4hk%C3%B6n-hintaa-voi-olla-j%C3%A4rke%C3%A4-sitoa-hinta-nyt-1.166871

Caruna. Sähkönsiirron hinta. Verkkosivu. Viitattu 10.5.2017. https://www.caruna.fi/hinnat